Kalenterin teko on ajan tarkastelua mielen kaleidoskoopin läpi.
Uuden kalenterin teko alkaa aina melkein heti edellisen valmistuttua. Mielikuvitus jumppaa kalenterien kuva-aatosten kimpussa ja koettaa samalla myös ennustaa menekkiin osuvan painosmäärän. Arki, itse eletty ja ympäriltä seurattu, läheltä ja kaukaa kuultu- kaikki tuo antaa uusia näkökulmia kuviin. Tavoitteena on luoda koko vuoden ilo- osuvalla kuvituksella maustettu kätevä kalenteri.
Kuinka? Vuoden mittaan kerrytetyt näkökulmat piirrän ensin mieleen ja sitten tosimielessä viimeistään kevään alussa paperille. Tosifaktaa on Helsingin Almanakkatoimistolta tilattu sähköinen nimi- ja päivälista.
Sanoitan ensin n. 60 lyhyttä lausahdusta paperille. Niiden pohjalta syntyvät kuva-aiheet. tekstit muokkautuvat vielä kuvien myötä. Ensin kuvat teen lyijykynällä suhistellen, sitten tussilla tarkentaen. Skannaan kuvitukset ja naputtelen tekstit paikalleen kuvan yhteyteen. Värikuva teemoittaa kuukaudet.
Vaikka Keikkakalenterin kuvitus pohjaa edellisvuoden elämään, se istuttaa alitajunnan ohjastamana myös uuden alkuja.
Omalla kohdallani jaksaminen ja terveys tarvitsevat luovuuden hiljaisen sinnikästä lannoitetta. Luovuus kasvattaa mielen puutarhaan uusia taimia.
Mitä niistä versoo, sen aika näyttää. Ehkä uusia alkuja- unelmista.
Pieni rohkea
Puhallan hiljaa
ilmaan saan
sormen päältä perhosen
pienen rohkean
Kuljen siivin sen
hetkeen seuraavaan,
huomiseen-
tuuliin uusiin, tuleviin.
(Heli Pukki / Ideri tmi 2022)